Yksi SmartCulTour-hankkeen tuloksista on Calvi & Morettin (2020) laatima D2.2-raportti Future of cultural tourism for urban and regional destinations, joka tarkastelee kulttuurimatkailun tulevaisuudenkuvia. Kulttuurimatkailun suosio ennen COVID-19 pandemiaa oli niin suurta, että se aiheutti haittaa Barcelonan, Dubrovnikin ja Venetsian kaltaisissa kulttuurisuurkaupungeissa. Kulttuurimatkailun tulevaisuutta silmällä pitäen on tärkeää, että kulttuurimatkailua kehitetään tavalla, joka on kestävää paikalliselle yhteisölle edistäen samalla pitkän aikavälin kestävää kehitystä sekä suojellen kulttuuriperintöä. Tämän hetkinen pandemiatilanne tekee tulevaisuuden ennustamisesta entistä haastavampaa, ja matkailukohteilta odotetaan sopeutumista odottamattomiin tilanteisiin huomioiden samaan aikaan paikallisten tarpeet matkailun kehittämisessä. Kulttuurilla tarkoitetaan perinteitä, arvoja ja uskomuksia, jotka ovat tärkeitä tekijöitä kulttuurimatkailun tulevaisuuden vaikutusten tarkastelussa. Kulttuurimatkailun tavoitteiden mittaamisessa on siis syytä siirtyä matkailijoiden määrän kasvun tavoittelun sijasta kestävämpiin tavoitteisiin, joita ovat kulttuurikokemusten laatu, elämänlaatu sekä kohteen elinkelpoisuus, joka huomioi niin matkailijat kuin paikalliset asukkaat. Globalisaatio, elämys- ja luova talous, digitaalisen teknologian kehitys sekä kestävän kehityksen suunnat ovat makro-trendejä, jotka ovat väistämättä vaikuttaneet kulttuurimatkailun kehitykseen. Kulttuurien välineellistynyt käyttö matkailupalveluissa on aiheuttanut vastareaktiona yhteisölähtöisten aitojen kulttuurikokemusten kysynnän kasvun, mikä on huomionarvoista Utsjoellakin. Calvi & Moretti (2020) tarkastelevat kulttuurimatkailun mahdollisia tulevaisuuksia kulttuurimatkailun kysynnän kehityksen sekä kohteen hallinnollisen lähestymistavan kautta. Hitaan ja nopean matkailun kysynnän sekä yhteisölähtöisen ja markkinalähtöisen kulttuurimatkailun kehittämisen pohjalta on muodostettu neljä erilaista matkailun tilannetta kuvaavaa skenaariota: 1. yhteisölähtöinen hidas kulttuurimatkailu, 2. markkinalähtöinen hidas kulttuurimatkailu, 3. globaali kulttuurimatkailu ja 4. glocaali kulttuurimatkailu (glocalised cultural tourism). Yhteisölähtöisen hitaan kulttuurimatkailun skenaariossa yhdistyvät hitaan kulttuurimatkailun kysyntä sekä hallinnollinen lähestymistapa, joka tukee paikallisten hyvinvointia ja kulttuurin elinvoimaisuuden säilyttämistä. Hitaalla matkailulla etsitään vastapainoa nopeaan elämäntahtiin ja nopeisiin liikkumisen muotoihin, sekä etsitään matkailuelämyksiä liittyen maisemaan, kulttuuriin ja vuorovaikutukseen muiden matkailijoiden ja isäntäväestön kanssa (Dickinson, Lumsdom & Robbins, 2011). Yhteisölähtöisen hitaan kulttuurimatkailun skenaario on yleensä nähty tehokkaana veturina kohti kestävää aluekehittämistä sekä yhteisön sietokyvyn lisäystä. Tässä skenaariossa riskinä kuitenkin on, että matkailu jää pienimuotoiseksi sekä marginaaliseksi toiminnaksi kohdealueella eikä vaikuta tarpeeksi kohteen kehitykseen sosiaalisesti eikä taloudellisesti. Markkinalähtöisen hitaan kulttuurimatkailun skenaario yhdistää hitaan kulttuurimatkailun kysynnän hallintotapaan, joka keskittyy maksimoimaan matkailun taloudelliset hyödyt alueelle. Tässä ylhäältä-alaspäin toteuttavassa päätöksenteossa paikallisen yhteisön osallistavat lähestymistavat jäävät kuitenkin vähäiseksi. Paikalliset yrittäjät usein ovat innokkaita laajentamaan toimintaansa ja lisäämään asiakkaiden määrä, mutta heidän tulee samaan aikaan vastata hitaan kulttuurimatkailun kysyntään, johon liittyy mm. aitojen henkilökohtaisten kokemusten tarjoaminen matkailijoille. Tämän skenaarion riskinä on, että paikalliset näkevät matkailun kehittämisen yhteisön ulkopuolisena asiana, joka ei hyödytä kaikkia. Matkailun hyödyt voivat jakautua epätasaisesti eivätkä siten kulttuurimatkailun avulla edistä paikallista kulttuurista ylpeyttä, mikä osaltaan vaikuttaa myös matkailijoiden käsityksiin kohteen aitoudesta. Globaalin kulttuurimatkailun skenaario yhdistää nopean kulttuurimatkailun kysynnän hallintotapaan, jonka tavoitteena on maksimoida matkailun taloudelliset hyödyt alueelle. Nopea kulttuurimatkailu voidaan yhdistää massaturismiin, jossa kysyntä keskittyy paikallisen kulttuurin ”kulutukseen”, jolloin matkailijat ovat enemmän hintatietoisia kuin etsivät aitoja kokemuksia. Näin ollen matkailijoiden tietämys kulttuurista voi jäädä melko pinnalliseksi. Matkailijat kuitenkin käyttävät kulttuuripalveluja matkansa aikana, mutta nämä ovat enemmänkin ’must-see’-tyyppisiä turistikohteita. Tämän seurauksena matkailualan yritykset saattavat käyttää paikallista kulttuuria välineellisesti houkutellakseen turisteja. Glokaalilla kulttuurimatkailulla taas viitataan globaaleihin kansainvälisiin tuotteisiin tai palveluihin, jotka sopeutetaan paikalliseen kontekstiin. Tässä skenaariossa yhdistyvät nopea kulttuurimatkailun kysyntä ja hallintotapa, joka keskittyy paikallisyhteisön hyvinvoinnin maksimoimiseen. Hallintotapa sisältää innovatiivisia strategioita, jotka ottavat paikalliset mukaan päätöksentekoprosessiin hyödyntäen uusien teknologioiden tuomia mahdollisuuksia. Kulttuurimatkailua koskevia aloitteita johtavat pääasiassa pienet ja keskisuuret paikalliset yritykset edistäen samalla aitoa paikallista kulttuuria ja identiteettiä sekä yhteisölähtöistä hallintotapaa. Kulttuurimatkailun rooli tässä skenaariossa yhteisön kestävyyden edistämisessä on kuitenkin erittäin epävarma ja riippuu paljolti yhteisön kyvystä vaikuttaa hallintajärjestelmiin, joissa paikallinen kulttuuritarjonta on tasapainossa matkailijamäärän kanssa. Jos tätä tasapainoa ei löydy, matkailu jää joko liian pieneksi tai siirtyy enemmän kohti globaalia kulttuuritarjontaa, joka sisältää aiemmin mainitut riskit. Kulttuurimatkailun tulevaisuuden tarkastelu edellyttää kuitenkin myös ymmärrystä siitä, miten menneisyys sekä viimeisimmät suuntaukset ja kehitys ovat vaikuttaneet matkailun kehittymiseen ammatillisena käytäntönä sekä sosioekonomisena ilmiönä. Matkailu liittyy vahvasti siihen, miten yhteiskunta kehittyy. Skenaariotyö ja jatkuva ylläpidettyjen toiminta- ja hallintomallien arvioiminen auttavat tulevaisuuden matkailuun varautumisessa, sekä pitämään mielessä, millaisessa yhteiskunnassa haluamme elää tulevaisuudessa. Teksti on kirjoitettu D2.2-raportin Future of cultural tourism for urban and regional destinations pohjalta. Lähteet: Dickinson, J., Lumsdon, L. & Robbins, D. (2011). Slow travel: issues for tourism and climate change. Journal of Sustainable Tourism, 19(3), 281-300. Matteucci, X. & Von Zumbusch, J. (2020). Theoretical framework for cultural tourism in urban and regional destinations. Deliverable D2.1 of the Horizon 2020 project SmartCulTour (GA number 870708), julkaistu SmartCulTou-hankkeen nettisivuilla lokakuussa 2020: http://www.smartcultour.eu/deliverables/
