Utsjoki fi

Capacity Building Workshop on Sustainable Cultural Tourism Destination Management for the Utsjoki Living Lab

Deja un comentario / Utsjoki, Utsjoki fi / Por

If you are interested in learning how UNESCO works for sustainable cultural tourism destination management on a local level, now you have an excellent opportunity to join workshops online and on-site in Utsjoki as part of the SmartCulTour project!

As a partner in the H2020-funded project SmartCulTour, UNESCO is delivering a sustainable tourism capacity building and networking activity that brings together culture, heritage and tourism stakeholders from Utsjoki.

The two-part programme will include an online learning session introducing UNESCO’s approach to sustainable cultural tourism destination management, and a more practical workshop centred around the UNESCO World Heritage Sustainable Tourism Toolkit, with a focus on “Communicating with visitors/interpretation” and “Digital media and marketing”. As a follow-up to the learning programme, an interactive virtual session will be organized, providing opportunities for further reflections and exchanges.

The programme:

  • An online learning session introducing UNESCO’s approach to sustainable cultural tourism destination management on 26.4. at 14-16 (Zoom link will be send later for those who are registered).
  • A more practical onsite workshop centred around the UNESCO World Heritage Sustainable Tourism Toolkit, with a focus on “Communicating with visitors/interpretation” and “Digital media and marketing” on 12.5. at 9-16. This will be held in Holiday Village Valle (CANCELLED AND MOVED TO AUTUMN 2022 – DATE TO BE ANNOUNCED).
  • As a follow-up to the learning programme, an interactive virtual session will be organized, providing opportunities for further reflections and exchanges on 25.5. at 14-16. (Zoom link will be send later for those who are registered).

Register here: https://forms.gle/T4z2Rem59gHwHyeP6

We look forward to seeing you!

For further information you can contact: mira.alhonsuo@ulapland.fi

Kulttuurimatkailun huippuinterventioita

Deja un comentario / Utsjoki, Utsjoki fi / Por

Kulttuurimatkailun elinvoimaisuuteen vaikuttavat luonnollisesti monet tekijät alueella. Yritykset lisäävät kulttuurimatkailun tarjontaa sijoittaen resursseja, kuten aikaa, rahaa ja työvoimaa, tuotteidensa ja palveluidensa kehittämiseen, ja erilaisia kulttuurimatkailun aloitteita ja hankkeita rahoitetaan jatkuvasti niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. SmartCulTour-hankkeen tavoitteena on tukea kestävää kulttuurimatkailun kehittämistä Euroopan alueilla huomioiden alueiden aineettomat ja aineelliset vahvuudet. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Morettin (2021) laatima D3.1-raportti State of the art of cultural tourism interventions kokoaa yhteen kulttuurimatkailun interventioita ympäri Eurooppaa sekä kuvaa niiden nykytilaa.

Mitä sitten kulttuurimatkailun interventiolla tarkoitetaan? Kulttuurimatkailun interventioiksi lasketaan niin julkisten kuin yksityisten toimijoiden aikaansaamat eri tyyppiset kulttuurimatkailukohteeseen vaikuttavat aloitteet. Interventioita voivat olla muun muassa toimintaperiaatteet, strategiat, tapahtumat, yrittäjäideat, yhteistyöt ja kumppanuudet tai projektit ja hankkeet. Raportin tarkoituksena on tarjota oivalluksia huipputason aloitteista, joilla vaikutetaan kulttuurimatkakohteiden kestävään kehitykseen sekä turvataan samalla kulttuuriresurssien säilyminen tuleville sukupolville.

Lukemattomien toimijoiden ja mahdollisuuksien kirjon vuoksi jäsennelty luokittelu kulttuurimatkailun interventioista, niiden tavoitteista, vaikutuksista ja menestystekijöistä nähtiin tarpeellisena. Interventiota kerättiin yhteensä 107 ympäri Eurooppaa, ja interventiot jaoteltiin niiden tarkoitusperien mukaan viiteen osaan:

  • Suojeluun, ennallistamiseen, turvaamiseen ja edistämiseen
  • Kehittämiseen ja innovointiin
  • Tulkintaan, ymmärrykseen ja tiedon levittämiseen
  • Osallistamiseen ja yhdistämiseen
  • Hallintaan ja vaikuttamiseen

Jaottelun jälkeen yhteensä 18 hankkeen kannalta mielenkiintoisinta interventiota valikoitui tarkempaan tarkasteluun. Tapaustutkimuksilla selvitettiin interventioiden odotettuja, havaittuja ja mitattuja vaikutuksia, menestystekijöitä ja niiden vaikutusta kestävään kehitykseen. Kulttuurimatkailun interventioiden nykytilasta muodostettiin viitekehys, jolla esiteltiin niiden vaikutuksia ja menestysolosuhteita:

  • Suojelun, ennallistamisen, turvaamisen ja edistämisen interventiot painottuivat kohteen suojeltujen kulttuuriresurssien mahdollisuuksiin edistää alueen sosioekonomista elpymistä ja kehittää kulttuurimatkailua.
  • Kehittämisen ja innovoinnin interventiot pyrkivät ravistelemaan vallitsevaa nykytilannetta muutoksilla, jotka mahdollistavat kestävän kulttuurimatkailun edelleen kehittämisen uuden tiedon, taitojen, tuotteiden tai kokemusten kautta.
  • Tulkinnan, ymmärryksen ja tiedon levittämisen interventiot tarkastelevat kulttuurimatkailua edistämisvälineenä unohdetulle tai laiminlyödylle kulttuuriselle perimätiedolle.
  • Osallistamisen ja yhdistämisen interventioiden tarkoituksena oli luoda edellytyksiä merkityksellisille ja osallistaville yhteyksille kulttuurimatkailun sidosryhmien ja kulttuurimatkailun välillä.
  • Hallinnan ja vaikuttamisen interventiot pyrkivät ratkaisemaan hankalia kysymyksiä kulttuurimatkailun hallintaan sekä sidosryhmien päätöksentekoon liittyen. Yksi esimerkki hallinnan ja vaikuttamisen interventiosta on Sámi Duodji -tavaramerkki, joka kertoo käsityön ostajalle, että tuotteen on valmistanut saamelainen. Merkki suojelee saamelaista käsityöperinnettä sekä auttaa ostajaa erottamaan aidon käsityön kulttuuria imitoivista ja hyväksikäyttävistä tuotteista. Merkki lisää myös paikallisen kulttuurin ja perimätiedon näkyvyyttä ja säilyvyyttä.

Viitekehys toimii hyvänä lähtökohtana ottaa sidosryhmät mukaan keskusteluun ja päätöksentekoon kohteelle sopivista uusista interventioista ja kehittämiskohteista. Esimerkki-interventiot tuovat oivalluksia ja lisäarvoa kulttuurimatkailun ja kestävän kehittämisen pohdiskeluun.

Teksti on kirjoitettu D3.1-raportin State of the art of cultural tourism interventions pohjalta.

Sámi Duodji lapaset
Kuva: Mauri Lähteenmäki

Lähteet: 

Moretti, S. (2021). State of the art of cultural tourism interventions. Deliverable D3.1 of the Horizon 2020 project SmartCulTour (GA number 870708), julkaistu SmartCulTou-hankkeen nettisivuilla toukokuussa 2021: http://www.smartcultour.eu/deliverables/

The fifth hybrid workshop held in the Utsjoki Living Lab

Deja un comentario / General, Utsjoki, Utsjoki fi / Por

The Utsjoki Living Lab held its 5th workshop with the local stakeholders from tourism and municipality in the beautiful and wintery Utsjoki area on the 2nd and 3rd of February 2021. The facilitators of the Living Lab workshops were from the University of Lapland.  

Based on the constructive knowledge from the previous meeting, it was time to focus on ideation and more creative thinking of the intervention videos. The themes of the videos, selected last workshop, were how to behave in nature, and how to represent modern and traditional Sami culture. While jumping into the ideation, it’s often difficult to be creative in the moment. Hence, an ‘art impulse evening event’ was organised a day before the actual workshop, on the 2nd of February. During the one-hour event, art videos were presented by using e.g. place-making method by professor Satu Miettinen.  

Participants experiencing the art impulses in art event (Pics: Mira Alhonsuo) 

The art impulses were first introduced to the four participants by the fire in the hut and right after the art experiments were shown and performed outside. The participants were freely invited to take part in and so few of them jumped into the experimentations. The dark evening made it possible to project the place-making videos on different surfaces, such as snow and the roof of the hut.

The official workshop started the next day. The participants, local stakeholders from the tourism and municipality, were invited by offering both onsite (6 participants) and online (2 participants) participation. After a short introduction and a quick replay of the art impulses shown the previous evening, the ideation exercises started. The participants were first asked to recall their art experiences: what art has impressed them and why? From these experiences, important features were selected, discussed, and mapped down. After that, the participants highlighted the most important features. These selected features were used by the groups to support the ideation, while developing the draft version of the two intervention videos. The video ideas were deepened to consider, among other things, where the video was filmed, what story it tells, and where the video could be presented to impress travellers with its storytelling or location.

Project staff and workshop facilitators Ella Björn (left picture) and Satu Miettinen and Mira Alhonsuo (right picture) starting the workshop next day (Pic: Mira Alhonsuo) 

In the last exercise, the groups visualized service journeys, where they used the persona development tool produced in an earlier workshop (April 2021). The groups either selected a single video or considered merging the two video drafts. Through the service journey, the idea was the video, its location and impact were concretized better.

A participant finalising their customer journey mapping based on the video idea (left picture) and Ella facilitating online participants (right picture) (Pic: Mira Alhonsuo) 

Kulttuurimatkailun tulevaisuus kaupunki- ja alueellisissa kohteissa

Deja un comentario / Utsjoki, Utsjoki fi / Por 
Yksi SmartCulTour-hankkeen tuloksista on Calvi & Morettin (2020) laatima D2.2-raportti Future of cultural tourism for urban and regional destinations, joka tarkastelee kulttuurimatkailun tulevaisuudenkuvia. Kulttuurimatkailun suosio ennen COVID-19 pandemiaa oli niin suurta, että se aiheutti haittaa Barcelonan, Dubrovnikin ja Venetsian kaltaisissa kulttuurisuurkaupungeissa. Kulttuurimatkailun tulevaisuutta silmällä pitäen on tärkeää, että kulttuurimatkailua kehitetään tavalla, joka on kestävää paikalliselle yhteisölle edistäen samalla pitkän aikavälin kestävää kehitystä sekä suojellen kulttuuriperintöä. Tämän hetkinen pandemiatilanne tekee tulevaisuuden ennustamisesta entistä haastavampaa, ja matkailukohteilta odotetaan sopeutumista odottamattomiin tilanteisiin huomioiden samaan aikaan paikallisten tarpeet matkailun kehittämisessä.

Kulttuurilla tarkoitetaan perinteitä, arvoja ja uskomuksia, jotka ovat tärkeitä tekijöitä kulttuurimatkailun tulevaisuuden vaikutusten tarkastelussa. Kulttuurimatkailun tavoitteiden mittaamisessa on siis syytä siirtyä matkailijoiden määrän kasvun tavoittelun sijasta kestävämpiin tavoitteisiin, joita ovat kulttuurikokemusten laatu, elämänlaatu sekä kohteen elinkelpoisuus, joka huomioi niin matkailijat kuin paikalliset asukkaat. Globalisaatio, elämys- ja luova talous, digitaalisen teknologian kehitys sekä kestävän kehityksen suunnat ovat makro-trendejä, jotka ovat väistämättä vaikuttaneet kulttuurimatkailun kehitykseen. Kulttuurien välineellistynyt käyttö matkailupalveluissa on aiheuttanut vastareaktiona yhteisölähtöisten aitojen kulttuurikokemusten kysynnän kasvun, mikä on huomionarvoista Utsjoellakin.

Calvi & Moretti (2020) tarkastelevat kulttuurimatkailun mahdollisia tulevaisuuksia kulttuurimatkailun kysynnän kehityksen sekä kohteen hallinnollisen lähestymistavan kautta. Hitaan ja nopean matkailun kysynnän sekä yhteisölähtöisen ja markkinalähtöisen kulttuurimatkailun kehittämisen pohjalta on muodostettu neljä erilaista matkailun tilannetta kuvaavaa skenaariota: 1. yhteisölähtöinen hidas kulttuurimatkailu, 2. markkinalähtöinen hidas kulttuurimatkailu, 3. globaali kulttuurimatkailu ja 4. glocaali kulttuurimatkailu (glocalised cultural tourism).

Yhteisölähtöisen hitaan kulttuurimatkailun skenaariossa yhdistyvät hitaan kulttuurimatkailun kysyntä sekä hallinnollinen lähestymistapa, joka tukee paikallisten hyvinvointia ja kulttuurin elinvoimaisuuden säilyttämistä. Hitaalla matkailulla etsitään vastapainoa nopeaan elämäntahtiin ja nopeisiin liikkumisen muotoihin, sekä etsitään matkailuelämyksiä liittyen maisemaan, kulttuuriin ja vuorovaikutukseen muiden matkailijoiden ja isäntäväestön kanssa (Dickinson, Lumsdom & Robbins, 2011). Yhteisölähtöisen hitaan kulttuurimatkailun skenaario on yleensä nähty tehokkaana veturina kohti kestävää aluekehittämistä sekä yhteisön sietokyvyn lisäystä. Tässä skenaariossa riskinä kuitenkin on, että matkailu jää pienimuotoiseksi sekä marginaaliseksi toiminnaksi kohdealueella eikä vaikuta tarpeeksi kohteen kehitykseen sosiaalisesti eikä taloudellisesti.

Markkinalähtöisen hitaan kulttuurimatkailun skenaario yhdistää hitaan kulttuurimatkailun kysynnän hallintotapaan, joka keskittyy maksimoimaan matkailun taloudelliset hyödyt alueelle. Tässä ylhäältä-alaspäin toteuttavassa päätöksenteossa paikallisen yhteisön osallistavat lähestymistavat jäävät kuitenkin vähäiseksi. Paikalliset yrittäjät usein ovat innokkaita laajentamaan toimintaansa ja lisäämään asiakkaiden määrä, mutta heidän tulee samaan aikaan vastata hitaan kulttuurimatkailun kysyntään, johon liittyy mm. aitojen henkilökohtaisten kokemusten tarjoaminen matkailijoille. Tämän skenaarion riskinä on, että paikalliset näkevät matkailun kehittämisen yhteisön ulkopuolisena asiana, joka ei hyödytä kaikkia. Matkailun hyödyt voivat jakautua epätasaisesti eivätkä siten kulttuurimatkailun avulla edistä paikallista kulttuurista ylpeyttä, mikä osaltaan vaikuttaa myös matkailijoiden käsityksiin kohteen aitoudesta.

Globaalin kulttuurimatkailun skenaario yhdistää nopean kulttuurimatkailun kysynnän hallintotapaan, jonka tavoitteena on maksimoida matkailun taloudelliset hyödyt alueelle. Nopea kulttuurimatkailu voidaan yhdistää massaturismiin, jossa kysyntä keskittyy paikallisen kulttuurin ”kulutukseen”, jolloin matkailijat ovat enemmän hintatietoisia kuin etsivät aitoja kokemuksia. Näin ollen matkailijoiden tietämys kulttuurista voi jäädä melko pinnalliseksi. Matkailijat kuitenkin käyttävät kulttuuripalveluja matkansa aikana, mutta nämä ovat enemmänkin ’must-see’-tyyppisiä turistikohteita. Tämän seurauksena matkailualan yritykset saattavat käyttää paikallista kulttuuria välineellisesti houkutellakseen turisteja.

Glokaalilla kulttuurimatkailulla taas viitataan globaaleihin kansainvälisiin tuotteisiin tai palveluihin, jotka sopeutetaan paikalliseen kontekstiin. Tässä skenaariossa yhdistyvät nopea kulttuurimatkailun kysyntä ja hallintotapa, joka keskittyy paikallisyhteisön hyvinvoinnin maksimoimiseen. Hallintotapa sisältää innovatiivisia strategioita, jotka ottavat paikalliset mukaan päätöksentekoprosessiin hyödyntäen uusien teknologioiden tuomia mahdollisuuksia. Kulttuurimatkailua koskevia aloitteita johtavat pääasiassa pienet ja keskisuuret paikalliset yritykset edistäen samalla aitoa paikallista kulttuuria ja identiteettiä sekä yhteisölähtöistä hallintotapaa. Kulttuurimatkailun rooli tässä skenaariossa yhteisön kestävyyden edistämisessä on kuitenkin erittäin epävarma ja riippuu paljolti yhteisön kyvystä vaikuttaa hallintajärjestelmiin, joissa paikallinen kulttuuritarjonta on tasapainossa matkailijamäärän kanssa. Jos tätä tasapainoa ei löydy, matkailu jää joko liian pieneksi tai siirtyy enemmän kohti globaalia kulttuuritarjontaa, joka sisältää aiemmin mainitut riskit.

Kulttuurimatkailun tulevaisuuden tarkastelu edellyttää kuitenkin myös ymmärrystä siitä, miten menneisyys sekä viimeisimmät suuntaukset ja kehitys ovat vaikuttaneet matkailun kehittymiseen ammatillisena käytäntönä sekä sosioekonomisena ilmiönä. Matkailu liittyy vahvasti siihen, miten yhteiskunta kehittyy. Skenaariotyö ja jatkuva ylläpidettyjen toiminta- ja hallintomallien arvioiminen auttavat tulevaisuuden matkailuun varautumisessa, sekä pitämään mielessä, millaisessa yhteiskunnassa haluamme elää tulevaisuudessa.  
  
 Teksti on kirjoitettu D2.2-raportin Future of cultural tourism for urban and regional destinations pohjalta.
  
 Lähteet: 
 Dickinson, J., Lumsdon, L. & Robbins, D. (2011). Slow travel: issues for tourism and climate change. Journal of Sustainable Tourism, 19(3), 281-300.
 Matteucci, X. & Von Zumbusch, J. (2020). Theoretical framework for cultural tourism in urban and regional destinations. Deliverable D2.1 of the Horizon 2020 project SmartCulTour (GA number 870708), julkaistu SmartCulTou-hankkeen nettisivuilla lokakuussa 2020: http://www.smartcultour.eu/deliverables/

Paikallinen kulttuuri kiinnostaa matkailijoita Utsjoella – heinäkuussa toteutetun matkailijakyselyn tuloksia

Deja un comentario / Utsjoki, Utsjoki fi / Por

SmartCulTour-hanke selvitti heinäkuussa Utsjoella matkailijoiden matkustustottumuksia sekä kysyntää kulttuuripalveluille matkan aikana.

Utsjoella tehty kävijäkysely oli pienimuotoinen, mutta toi esiin matkailijoiden toiveita kulttuurimatkailuun liittyen. Kyselyä suunniteltiin yhdessä paikallisten kanssa, ja he esittivät näkemyksiään koskien matkailun tämänhetkistä tilannetta Utsjoella. Heinäkuu on perinteisesti ollut Utsjoen matkailun sesonkiaikaa, mutta kesä 2021 oli erilainen lohen kalastuksen rajoituksista sekä koronapandemiasta johtuen. Matkailualan yrittäjien mukaan matkailijoita on kuitenkin ollut yllättävän paljon ja määrät ovat liikkuneet miltei samoissa lukemissa kuin edellisvuosina.

Kävijäkyselyyn vastasi yhteensä 12 matkailijaa, joista kahdeksan oli miehiä ja neljä naisia. Vastaajat olivat pääasiassa 9.7. järjestetyn Utsjoen Lumo -tapahtuman osallistujia, lukuun ottamatta kolmea vastaajista, jotka vastasivat kyselyyn tapahtuman ulkopuolella. Tapahtuma piti sisällään muun muassa musiikki- ja teatteriesityksiä. Vastaajat olivat iältään 28–60-vuotiaita. Lukuun ottamatta yhtä kiinalaismatkailijaa, kaikki vastaajat olivat suomalaisia. Vastaajat matkustivat joko perheen, ystävien tai kumppanin kanssa. Osalle vastaajista Utsjoki oli matkan lopullinen kohde, kun taas osa matkasi Utsjoelta vielä Norjaan tai muualle Suomeen.

Paikallinen kulttuuri, elinkeinot ja luonto kiinnostavat Utsjoelle tulevia matkailijoita

Kyselyssä kysyttiin kulttuuritarjonnan merkitystä matkailijoille matkakohteessa. Yksi vastaajista piti kulttuuritarjontaa erittäin tärkeänä, viisi tärkeänä ja viisi keskimäärin tärkeänä matkakohteessa. Kuuden vastaajan mukaan kulttuuri oli osasyy matkustaa Utsjoelle. Kulttuuri, josta vastaajat ovat kiinnostuneita on paikallinen ruoka, perinteinen saamelainen musiikki, käsityöt, Utsjoen Lumo-festivaalitapahtuma, kalastus, urheilu, paikallinen arki ja saamelaiskulttuuri yleisimminkin. Kuusi vastaajista ei pitänyt kulttuuria isona osana matkaansa. Utsjoki onkin ollut ennen muuta kalastus- ja luontomatkailukohde.

Matkailijat olivat pääsääntöisesti kiinnostuneita tietämään enemmän Utsjoesta sekä Utsjoen paikallisesta kulttuurista, kun taas neljä vastaajista ei ollut kiinnostunut tietämään lisää. Vastaajat olivat erityisen kiinnostuneita saamaan tietoa majoituspalveluista, kalastuksesta, paikallisista elinkeinoista, arkielämästä, saamelaiskulttuurista ja perinteistä. Luonto, näköalapaikat, puhtaus, porot, Tenojoki, lohi, maisemat, tunturit, vaellus, sijainti, Norjan läheisyys, kulttuuri ja Utsjoen historia, paikallinen ruoka ja tapahtumat ovat valttikortteja, joita Utsjoki voisi hyödyntää enemmän matkailumarkkinoinnissaan.

Koronapandemian vaikutus matkustustottumuksiin

Puolet vastaajista mainitsi matkustustottumustensa muuttuneen koronapandemian myötä, ja kotimaan matkailu on suosiossa tällä hetkellä. Myös pienemmät kohteet kiinnostavat enemmän kuin aiemmin. Yksi vastaajista mainitsi, että tämä oli ensimmäinen kerta, kun he matkustavat Lappiin, aiemmin on matkustettu ulkomaille. Osa vastaajista mainitsi matkustaneensa myös aiemmin Suomessa, mutta nyt Suomi ja Suomen luonto kiinnostavat erityisen paljon. Yksi vastaajista mainitsi koronan myötä tekevänsä vaellusretkiä, ottaneensa etäisyyttä ihmisiin sekä tukevansa enemmän paikallisia ostamalla tuotteita ja palveluita paikallisilta. Kahden vastaajan matkustustottumukset eivät ole muuttuneet koronapandemian aikana. Kaikkien vastaajien mukaan Utsjoki on turvallinen matkakohde.

Luonto ja kulttuuri kulkevat käsi kädessä

Kaunis luonto, Teno-joki ja Norjan läheisyys ovat Utsjoen suurimpia matkailuvaltteja. Kehittämisen varaa mainittiin olevan palvelujen tarjonnassa sekä Internetyhteyksissä. Kulttuuri, erityisesti paikalliseen arkeen ja saamelaiskulttuuriin tutustuminen, kiinnostaa kyselyyn vastanneita matkailijoita. Vaikka kaikki vastaajista eivät nähneet kulttuurilla suurta roolia matkan aikana, luontoa ja kulttuuria voidaan silti tarkastella yhdessä ja luontopalveluja pitää osana kulttuuria, sillä saamelaisen luontokäsityksen mukaan luonto ja kulttuuri ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa.

Luonnon ja kulttuurin yhteenkietoutumisen esiintuominen voisi olla yksi keino vastata Utsjoella vierailevien kulttuurimatkailijoiden tarpeisiin. Koronapandemian vuoksi suomalaiset matkailijat ovat matkustaneet viime aikoina lähinnä Suomessa, ja Utsjoki houkutteleekin nyt erityyppisiä matkailijoita verrattuna edellisiin kesiin, jolloin matkailu on pääasiassa keskittynyt kalastusmatkailuun.

SmartCulTour-hankkeen tavoitteena on tukea kestävää kulttuurimatkailun kehittämistä Euroopan eri alueilla keskittyen niin pienempiin kyläyhteisöihin kuin suurempiin kaupunkiympäristöihin. Hankkeen partnereina toimii useita Euroopan yliopistoja, alueellisia säätiöitä sekä UNESCO. Suomesta mukana hankkeessa ovat Lapin yliopisto ja Utsjoen kunta.