Hong Li

Training of Trainers sessions in Huesca

Deja un comentario / General, Huesca / Por

The SmartCulTour project held a two-day Training of Trainers sessions in Huesca, Spain. The sessions were planned for project partners working with their Living Lab stakeholders and tourism development. The aim was to offer more hands-on and practical training for multiple tools created and developed in the project. Let’s look at how the sessions were organized and facilitated from the WP 7 point of view, who took responsibility for the training.

The SmartCulTour project has constructed various tools and methods for developing sustainable cultural tourism. Most of them are already published separately as part of the Set of Service Design and Art-Based Methods for Co-Design and Stakeholder Work in Cultural Tourism or as part of the SmartCulTour Dashboard and the SmartCulTour Game. We selected ten tools and methods and planned a workshop structure where participants systematically progressed from one tool or method to another, utilizing and constructing the data and insights from one tool and using them in a next. The workshop was an overview of a design process, starting from the discover phase and ending in the developing phase.

Pictures: Bert Smit, Iris Kerst and Mira Alhonsuo.

There were multiple purposes for the Training of Trainers session. First of all, we aimed to apply service design and art-based tools developed for the SmartCulTour project. We selected several tools and methods from the toolkit of Set of Service Design and Art-Based Methods for Co-Design and Stakeholder Work in Cultural Tourism. We also clarified when and which tools can be used in which phase of the development process. During the practice-based hands-on work, we exchanged ideas on using the tools for different Living Lab purposes. We also evaluated the tools and methods for further development and the final deliverable 7.3. In addition, the final goal of the Training of Trainers sessions was to get to know each other and introduce some tips for facilitating co-creation workshops. The picture below illustrates the ten different tools and methods presented and trained during the sessions and the design process the tools belong to.

Diagram: The ten tools and methods in the Double diamond design process.

Program

We focused on the Huesca region during the intensive two days while training the tools and methods. It was a logical choice because we were located in the area. Having at least a little bit of a concrete context around us made the training more focused. Let’s take a closer look at what happened during these two days.

Day 1

The first training day was organized in Loarre, the beautiful rural village in Huesca province. We started the Training of Trainers session with the Placemaking method not previously described in the Service Design and Art-Based Methods toolkit. The method involved a pre-assignment sent to participants two weeks earlier. We asked participants to record a 360-degree, 1-minute video of a location that is somehow significant to them. At the beginning of the workshop, we utilized the placemaking method as a stakeholder engagement action. The participants first introduced themselves and explained why the place in the video was meaningful for them. Then the video was shown. The placemaking was a great starting point for getting to know each other and understanding different levels of meaningful places of others. It was fascinating to hear very personal stories from the participants.

After the placemaking, we introduced the Double diamond design process and clarified where the tools and methods belong. We also introduced the Huesca region and the challenges highlighted from the Living Lab data of Huesca. Also, the SmartCulTour Platform was presented from the viewpoint of Huesca region dashboard. This introduction gave participants an understanding of what kind of material they will be working with over two days. As an example of the materials, we pre-developed four tourist personas utilized in follow-up methods.

We then went through the system mapping and visitor flow mapping, both introduced in the Service Design and Art-Based Methods toolkit. Here, we grouped the participants into teams of four people. They got their destination in Huesca region and utilized personas as a part of the tools. The system maps are overviews of tourism, cultural, historical, and entrepreneurial destination resources, which are visualized on a geographical map of the destination. Those can be understood as a library of exciting places, sights, and events that form the cultural tourism system. Visitor flow maps provide a sequenced overview of touchpoints (or activities) that tourists combine while visiting (an area of) a destination. Together these two tools provided insightful knowledge of Huesca region.

We focused on playing the SmartCulTour Game at the end of the day. It was the first time playing and evaluating the game for almost all of the partners. The playing took quite a lot of time, but it was indeed worth it. In particular, Living Lab managers need to understand the game structure from the perspective of both the player and the facilitator. Most participants noticed that taking on the role of a particular type of stakeholder helps to empathize with their stakes and stakeholding issues in cultural tourism development.

Day 2

We started our next day by traveling from Loarre back to CIHEAM Zaragoza, where we held our morning program. We started the day by introducing the House of Quality method, utilizing the data from the previous day. The House of Quality method was presented using clear examples, which offered an in-depth understanding of using the method. As a result of the House of Quality, some first ideas for cultural tourism interventions were presented, then used in the following tools: Ideation washing machine and Multi-method process flow. The ideation washing machine was a new meth We started our next day by traveling from Loarre back to CIHEAM Zaragoza, where we held our morning program. We started the day by introducing the House of Quality method, utilizing the data from the previous day. The House of Quality method was presented using clear examples, which offered an in-depth understanding of using the method. As a result of the House of Quality, some first ideas for cultural tourism interventions were presented, then used in the following tools: Ideation washing machine and Multi-method process flow. The ideation washing machine was a new method for the partners and used for the first time in tourism development. It aims to give very out-of-the-box ideas combining interventions from House of Quality, keywords of meaningful place in the Placemaking method, and an extra, an action or object that makes a person feel happy or joyful. Combining these three elements, the ideas were brainstormed a little differently than usual. The teams chose one of the ideas and developed it further by using the Multi-method process flow. The method helps participants consider the unique local assets they identify as culturally interesting ones, employing stories and senses to design a sophisticated experience for cultural tourists.
The final tool we used was Destination Design Roadmapping. The tool was used to support destinations to make conscious choices to set up a roadmap to prioritize the implementation of interventions based on resources under development and identified with system mapping. As an overall objective for tourism in destinations and using Destination Design Roadmapping, we can achieve: recent experiences/offerings, value proposition portfolio, experience supporting features, and support resources.

Conclusion

The two-day intensive program was certainly very tiring for many partners. Still, we received a lot of positive and enthusiastic feedback. Many of the methods were seen as valuable and helpful in our Living Lab locations. The application of the tools and methods was also considered during the days and afterward. The WP7 team evaluated the tools and methods using a survey sent to all participants after the Training of Trainers. The tools will be customized based on wishes and ideas, then introduced and described more in-depth in the final SmartCulTour Toolkit on cultural tourism policy development. The tools will assist development of policy recommendations and guidelines for cultural tourism, based on relevant stakeholders’ perceptions of key issues and opportunities. In addition, the WP7 will provide a Training aid for implementing the SmartCulTour Toolkit. These deliverables will be published in autumn 2022.

Capacity Building Workshop on Sustainable Cultural Tourism Destination Management for the Utsjoki Living Lab

Deja un comentario / Utsjoki, Utsjoki fi / Por

If you are interested in learning how UNESCO works for sustainable cultural tourism destination management on a local level, now you have an excellent opportunity to join workshops online and on-site in Utsjoki as part of the SmartCulTour project!

As a partner in the H2020-funded project SmartCulTour, UNESCO is delivering a sustainable tourism capacity building and networking activity that brings together culture, heritage and tourism stakeholders from Utsjoki.

The two-part programme will include an online learning session introducing UNESCO’s approach to sustainable cultural tourism destination management, and a more practical workshop centred around the UNESCO World Heritage Sustainable Tourism Toolkit, with a focus on “Communicating with visitors/interpretation” and “Digital media and marketing”. As a follow-up to the learning programme, an interactive virtual session will be organized, providing opportunities for further reflections and exchanges.

The programme:

  • An online learning session introducing UNESCO’s approach to sustainable cultural tourism destination management on 26.4. at 14-16 (Zoom link will be send later for those who are registered).
  • A more practical onsite workshop centred around the UNESCO World Heritage Sustainable Tourism Toolkit, with a focus on “Communicating with visitors/interpretation” and “Digital media and marketing” on 12.5. at 9-16. This will be held in Holiday Village Valle (CANCELLED AND MOVED TO AUTUMN 2022 – DATE TO BE ANNOUNCED).
  • As a follow-up to the learning programme, an interactive virtual session will be organized, providing opportunities for further reflections and exchanges on 25.5. at 14-16. (Zoom link will be send later for those who are registered).

Register here: https://forms.gle/T4z2Rem59gHwHyeP6

We look forward to seeing you!

For further information you can contact: mira.alhonsuo@ulapland.fi

Kulttuurimatkailun huippuinterventioita

Deja un comentario / Utsjoki, Utsjoki fi / Por

Kulttuurimatkailun elinvoimaisuuteen vaikuttavat luonnollisesti monet tekijät alueella. Yritykset lisäävät kulttuurimatkailun tarjontaa sijoittaen resursseja, kuten aikaa, rahaa ja työvoimaa, tuotteidensa ja palveluidensa kehittämiseen, ja erilaisia kulttuurimatkailun aloitteita ja hankkeita rahoitetaan jatkuvasti niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. SmartCulTour-hankkeen tavoitteena on tukea kestävää kulttuurimatkailun kehittämistä Euroopan alueilla huomioiden alueiden aineettomat ja aineelliset vahvuudet. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Morettin (2021) laatima D3.1-raportti State of the art of cultural tourism interventions kokoaa yhteen kulttuurimatkailun interventioita ympäri Eurooppaa sekä kuvaa niiden nykytilaa.

Mitä sitten kulttuurimatkailun interventiolla tarkoitetaan? Kulttuurimatkailun interventioiksi lasketaan niin julkisten kuin yksityisten toimijoiden aikaansaamat eri tyyppiset kulttuurimatkailukohteeseen vaikuttavat aloitteet. Interventioita voivat olla muun muassa toimintaperiaatteet, strategiat, tapahtumat, yrittäjäideat, yhteistyöt ja kumppanuudet tai projektit ja hankkeet. Raportin tarkoituksena on tarjota oivalluksia huipputason aloitteista, joilla vaikutetaan kulttuurimatkakohteiden kestävään kehitykseen sekä turvataan samalla kulttuuriresurssien säilyminen tuleville sukupolville.

Lukemattomien toimijoiden ja mahdollisuuksien kirjon vuoksi jäsennelty luokittelu kulttuurimatkailun interventioista, niiden tavoitteista, vaikutuksista ja menestystekijöistä nähtiin tarpeellisena. Interventiota kerättiin yhteensä 107 ympäri Eurooppaa, ja interventiot jaoteltiin niiden tarkoitusperien mukaan viiteen osaan:

  • Suojeluun, ennallistamiseen, turvaamiseen ja edistämiseen
  • Kehittämiseen ja innovointiin
  • Tulkintaan, ymmärrykseen ja tiedon levittämiseen
  • Osallistamiseen ja yhdistämiseen
  • Hallintaan ja vaikuttamiseen

Jaottelun jälkeen yhteensä 18 hankkeen kannalta mielenkiintoisinta interventiota valikoitui tarkempaan tarkasteluun. Tapaustutkimuksilla selvitettiin interventioiden odotettuja, havaittuja ja mitattuja vaikutuksia, menestystekijöitä ja niiden vaikutusta kestävään kehitykseen. Kulttuurimatkailun interventioiden nykytilasta muodostettiin viitekehys, jolla esiteltiin niiden vaikutuksia ja menestysolosuhteita:

  • Suojelun, ennallistamisen, turvaamisen ja edistämisen interventiot painottuivat kohteen suojeltujen kulttuuriresurssien mahdollisuuksiin edistää alueen sosioekonomista elpymistä ja kehittää kulttuurimatkailua.
  • Kehittämisen ja innovoinnin interventiot pyrkivät ravistelemaan vallitsevaa nykytilannetta muutoksilla, jotka mahdollistavat kestävän kulttuurimatkailun edelleen kehittämisen uuden tiedon, taitojen, tuotteiden tai kokemusten kautta.
  • Tulkinnan, ymmärryksen ja tiedon levittämisen interventiot tarkastelevat kulttuurimatkailua edistämisvälineenä unohdetulle tai laiminlyödylle kulttuuriselle perimätiedolle.
  • Osallistamisen ja yhdistämisen interventioiden tarkoituksena oli luoda edellytyksiä merkityksellisille ja osallistaville yhteyksille kulttuurimatkailun sidosryhmien ja kulttuurimatkailun välillä.
  • Hallinnan ja vaikuttamisen interventiot pyrkivät ratkaisemaan hankalia kysymyksiä kulttuurimatkailun hallintaan sekä sidosryhmien päätöksentekoon liittyen. Yksi esimerkki hallinnan ja vaikuttamisen interventiosta on Sámi Duodji -tavaramerkki, joka kertoo käsityön ostajalle, että tuotteen on valmistanut saamelainen. Merkki suojelee saamelaista käsityöperinnettä sekä auttaa ostajaa erottamaan aidon käsityön kulttuuria imitoivista ja hyväksikäyttävistä tuotteista. Merkki lisää myös paikallisen kulttuurin ja perimätiedon näkyvyyttä ja säilyvyyttä.

Viitekehys toimii hyvänä lähtökohtana ottaa sidosryhmät mukaan keskusteluun ja päätöksentekoon kohteelle sopivista uusista interventioista ja kehittämiskohteista. Esimerkki-interventiot tuovat oivalluksia ja lisäarvoa kulttuurimatkailun ja kestävän kehittämisen pohdiskeluun.

Teksti on kirjoitettu D3.1-raportin State of the art of cultural tourism interventions pohjalta.

Sámi Duodji lapaset
Kuva: Mauri Lähteenmäki

Lähteet: 

Moretti, S. (2021). State of the art of cultural tourism interventions. Deliverable D3.1 of the Horizon 2020 project SmartCulTour (GA number 870708), julkaistu SmartCulTou-hankkeen nettisivuilla toukokuussa 2021: http://www.smartcultour.eu/deliverables/

The fifth hybrid workshop held in the Utsjoki Living Lab

Deja un comentario / General, Utsjoki, Utsjoki fi / Por

The Utsjoki Living Lab held its 5th workshop with the local stakeholders from tourism and municipality in the beautiful and wintery Utsjoki area on the 2nd and 3rd of February 2021. The facilitators of the Living Lab workshops were from the University of Lapland.  

Based on the constructive knowledge from the previous meeting, it was time to focus on ideation and more creative thinking of the intervention videos. The themes of the videos, selected last workshop, were how to behave in nature, and how to represent modern and traditional Sami culture. While jumping into the ideation, it’s often difficult to be creative in the moment. Hence, an ‘art impulse evening event’ was organised a day before the actual workshop, on the 2nd of February. During the one-hour event, art videos were presented by using e.g. place-making method by professor Satu Miettinen.  

Participants experiencing the art impulses in art event (Pics: Mira Alhonsuo) 

The art impulses were first introduced to the four participants by the fire in the hut and right after the art experiments were shown and performed outside. The participants were freely invited to take part in and so few of them jumped into the experimentations. The dark evening made it possible to project the place-making videos on different surfaces, such as snow and the roof of the hut.

The official workshop started the next day. The participants, local stakeholders from the tourism and municipality, were invited by offering both onsite (6 participants) and online (2 participants) participation. After a short introduction and a quick replay of the art impulses shown the previous evening, the ideation exercises started. The participants were first asked to recall their art experiences: what art has impressed them and why? From these experiences, important features were selected, discussed, and mapped down. After that, the participants highlighted the most important features. These selected features were used by the groups to support the ideation, while developing the draft version of the two intervention videos. The video ideas were deepened to consider, among other things, where the video was filmed, what story it tells, and where the video could be presented to impress travellers with its storytelling or location.

Project staff and workshop facilitators Ella Björn (left picture) and Satu Miettinen and Mira Alhonsuo (right picture) starting the workshop next day (Pic: Mira Alhonsuo) 

In the last exercise, the groups visualized service journeys, where they used the persona development tool produced in an earlier workshop (April 2021). The groups either selected a single video or considered merging the two video drafts. Through the service journey, the idea was the video, its location and impact were concretized better.

A participant finalising their customer journey mapping based on the video idea (left picture) and Ella facilitating online participants (right picture) (Pic: Mira Alhonsuo) 

Kulttuurimatkailun tulevaisuus kaupunki- ja alueellisissa kohteissa

Deja un comentario / Utsjoki, Utsjoki fi / Por 
Yksi SmartCulTour-hankkeen tuloksista on Calvi & Morettin (2020) laatima D2.2-raportti Future of cultural tourism for urban and regional destinations, joka tarkastelee kulttuurimatkailun tulevaisuudenkuvia. Kulttuurimatkailun suosio ennen COVID-19 pandemiaa oli niin suurta, että se aiheutti haittaa Barcelonan, Dubrovnikin ja Venetsian kaltaisissa kulttuurisuurkaupungeissa. Kulttuurimatkailun tulevaisuutta silmällä pitäen on tärkeää, että kulttuurimatkailua kehitetään tavalla, joka on kestävää paikalliselle yhteisölle edistäen samalla pitkän aikavälin kestävää kehitystä sekä suojellen kulttuuriperintöä. Tämän hetkinen pandemiatilanne tekee tulevaisuuden ennustamisesta entistä haastavampaa, ja matkailukohteilta odotetaan sopeutumista odottamattomiin tilanteisiin huomioiden samaan aikaan paikallisten tarpeet matkailun kehittämisessä.

Kulttuurilla tarkoitetaan perinteitä, arvoja ja uskomuksia, jotka ovat tärkeitä tekijöitä kulttuurimatkailun tulevaisuuden vaikutusten tarkastelussa. Kulttuurimatkailun tavoitteiden mittaamisessa on siis syytä siirtyä matkailijoiden määrän kasvun tavoittelun sijasta kestävämpiin tavoitteisiin, joita ovat kulttuurikokemusten laatu, elämänlaatu sekä kohteen elinkelpoisuus, joka huomioi niin matkailijat kuin paikalliset asukkaat. Globalisaatio, elämys- ja luova talous, digitaalisen teknologian kehitys sekä kestävän kehityksen suunnat ovat makro-trendejä, jotka ovat väistämättä vaikuttaneet kulttuurimatkailun kehitykseen. Kulttuurien välineellistynyt käyttö matkailupalveluissa on aiheuttanut vastareaktiona yhteisölähtöisten aitojen kulttuurikokemusten kysynnän kasvun, mikä on huomionarvoista Utsjoellakin.

Calvi & Moretti (2020) tarkastelevat kulttuurimatkailun mahdollisia tulevaisuuksia kulttuurimatkailun kysynnän kehityksen sekä kohteen hallinnollisen lähestymistavan kautta. Hitaan ja nopean matkailun kysynnän sekä yhteisölähtöisen ja markkinalähtöisen kulttuurimatkailun kehittämisen pohjalta on muodostettu neljä erilaista matkailun tilannetta kuvaavaa skenaariota: 1. yhteisölähtöinen hidas kulttuurimatkailu, 2. markkinalähtöinen hidas kulttuurimatkailu, 3. globaali kulttuurimatkailu ja 4. glocaali kulttuurimatkailu (glocalised cultural tourism).

Yhteisölähtöisen hitaan kulttuurimatkailun skenaariossa yhdistyvät hitaan kulttuurimatkailun kysyntä sekä hallinnollinen lähestymistapa, joka tukee paikallisten hyvinvointia ja kulttuurin elinvoimaisuuden säilyttämistä. Hitaalla matkailulla etsitään vastapainoa nopeaan elämäntahtiin ja nopeisiin liikkumisen muotoihin, sekä etsitään matkailuelämyksiä liittyen maisemaan, kulttuuriin ja vuorovaikutukseen muiden matkailijoiden ja isäntäväestön kanssa (Dickinson, Lumsdom & Robbins, 2011). Yhteisölähtöisen hitaan kulttuurimatkailun skenaario on yleensä nähty tehokkaana veturina kohti kestävää aluekehittämistä sekä yhteisön sietokyvyn lisäystä. Tässä skenaariossa riskinä kuitenkin on, että matkailu jää pienimuotoiseksi sekä marginaaliseksi toiminnaksi kohdealueella eikä vaikuta tarpeeksi kohteen kehitykseen sosiaalisesti eikä taloudellisesti.

Markkinalähtöisen hitaan kulttuurimatkailun skenaario yhdistää hitaan kulttuurimatkailun kysynnän hallintotapaan, joka keskittyy maksimoimaan matkailun taloudelliset hyödyt alueelle. Tässä ylhäältä-alaspäin toteuttavassa päätöksenteossa paikallisen yhteisön osallistavat lähestymistavat jäävät kuitenkin vähäiseksi. Paikalliset yrittäjät usein ovat innokkaita laajentamaan toimintaansa ja lisäämään asiakkaiden määrä, mutta heidän tulee samaan aikaan vastata hitaan kulttuurimatkailun kysyntään, johon liittyy mm. aitojen henkilökohtaisten kokemusten tarjoaminen matkailijoille. Tämän skenaarion riskinä on, että paikalliset näkevät matkailun kehittämisen yhteisön ulkopuolisena asiana, joka ei hyödytä kaikkia. Matkailun hyödyt voivat jakautua epätasaisesti eivätkä siten kulttuurimatkailun avulla edistä paikallista kulttuurista ylpeyttä, mikä osaltaan vaikuttaa myös matkailijoiden käsityksiin kohteen aitoudesta.

Globaalin kulttuurimatkailun skenaario yhdistää nopean kulttuurimatkailun kysynnän hallintotapaan, jonka tavoitteena on maksimoida matkailun taloudelliset hyödyt alueelle. Nopea kulttuurimatkailu voidaan yhdistää massaturismiin, jossa kysyntä keskittyy paikallisen kulttuurin ”kulutukseen”, jolloin matkailijat ovat enemmän hintatietoisia kuin etsivät aitoja kokemuksia. Näin ollen matkailijoiden tietämys kulttuurista voi jäädä melko pinnalliseksi. Matkailijat kuitenkin käyttävät kulttuuripalveluja matkansa aikana, mutta nämä ovat enemmänkin ’must-see’-tyyppisiä turistikohteita. Tämän seurauksena matkailualan yritykset saattavat käyttää paikallista kulttuuria välineellisesti houkutellakseen turisteja.

Glokaalilla kulttuurimatkailulla taas viitataan globaaleihin kansainvälisiin tuotteisiin tai palveluihin, jotka sopeutetaan paikalliseen kontekstiin. Tässä skenaariossa yhdistyvät nopea kulttuurimatkailun kysyntä ja hallintotapa, joka keskittyy paikallisyhteisön hyvinvoinnin maksimoimiseen. Hallintotapa sisältää innovatiivisia strategioita, jotka ottavat paikalliset mukaan päätöksentekoprosessiin hyödyntäen uusien teknologioiden tuomia mahdollisuuksia. Kulttuurimatkailua koskevia aloitteita johtavat pääasiassa pienet ja keskisuuret paikalliset yritykset edistäen samalla aitoa paikallista kulttuuria ja identiteettiä sekä yhteisölähtöistä hallintotapaa. Kulttuurimatkailun rooli tässä skenaariossa yhteisön kestävyyden edistämisessä on kuitenkin erittäin epävarma ja riippuu paljolti yhteisön kyvystä vaikuttaa hallintajärjestelmiin, joissa paikallinen kulttuuritarjonta on tasapainossa matkailijamäärän kanssa. Jos tätä tasapainoa ei löydy, matkailu jää joko liian pieneksi tai siirtyy enemmän kohti globaalia kulttuuritarjontaa, joka sisältää aiemmin mainitut riskit.

Kulttuurimatkailun tulevaisuuden tarkastelu edellyttää kuitenkin myös ymmärrystä siitä, miten menneisyys sekä viimeisimmät suuntaukset ja kehitys ovat vaikuttaneet matkailun kehittymiseen ammatillisena käytäntönä sekä sosioekonomisena ilmiönä. Matkailu liittyy vahvasti siihen, miten yhteiskunta kehittyy. Skenaariotyö ja jatkuva ylläpidettyjen toiminta- ja hallintomallien arvioiminen auttavat tulevaisuuden matkailuun varautumisessa, sekä pitämään mielessä, millaisessa yhteiskunnassa haluamme elää tulevaisuudessa.  
  
 Teksti on kirjoitettu D2.2-raportin Future of cultural tourism for urban and regional destinations pohjalta.
  
 Lähteet: 
 Dickinson, J., Lumsdon, L. & Robbins, D. (2011). Slow travel: issues for tourism and climate change. Journal of Sustainable Tourism, 19(3), 281-300.
 Matteucci, X. & Von Zumbusch, J. (2020). Theoretical framework for cultural tourism in urban and regional destinations. Deliverable D2.1 of the Horizon 2020 project SmartCulTour (GA number 870708), julkaistu SmartCulTou-hankkeen nettisivuilla lokakuussa 2020: http://www.smartcultour.eu/deliverables/

ULAP presenting SmartCulTour in the Lapland Tourism Parliament 2021

Deja un comentario / General / Por

The University of Lapland took part in the Lapland Tourism Parliament 2021 to present the SmartCulTour project, which brought together tourism industry players for a hybrid event in Levi, Finland on 28-29 October.

The theme of this year’s Lapland Tourism Parliament is the recovery of tourism and future directions. There were speeches on changes in the operating environment and expectations of recovery, discussing solutions to labour shortages, the future development of domestic tourism and sustainable and responsible tourism. Speakers at the seminar include Mika Salminen, Director of THL, Markku Ollikainen, President of the Finnish Climate Panel, Topi Manner, President and CEO of Finnair, Juha Majanen, State Secretary at the Ministry of Finance, Johan Edelheim, Professor of Tourism and Media at the University of Hokkaido, Timo Kousa, President and CEO of Aurinkomatkat, Visit Flanders Marketing Director Elke Dens and Pentik entrepreneurs Anu Pentik and Topi Pentikäinen.

The event organisers conducted a live interview with the senior researcher Hong Li (University of Lapland), in which she introduced the SmartCulTour project and the six Living Labs – the Utsjoki Lab in particular – in detail. The visibility of the SmartCulTour project was enhanced during this event.

The fourth hybrid workshop held in the Utsjoki Living Lab

Deja un comentario / General, Utsjoki / Por

The fourth hybrid workshop was held in the Utsjoki Living Lab on 6 October 2021 by the ULAP team with five online and three on-site participants. The workshop consisted of two main sections, specifically, introducing UNESCO’s capacity-building opportunities for SmartCulTour Living Labs and discussing the Lab-tailored interventions to be further developed.

The UNESCO team was invited to the workshop to present three capacity-building activities:

1) UNESCO World Heritage and Sustainable Tourism Programme

2) Intangible Cultural Heritage

3) Historic Urban Landscape Approach

The workshop participants discussed amongst themselves after the presentation and decided to choose the first proposal – UNESCO World Heritage and Sustainable Tourism Programme – as the most suitable capacity building activity to be implemented in the Utsjoki Lab, with some tailored contents from the Intangible Cultural Heritage activity.

Both online and on-site participants were involved in the discussion of possible Lab-tailored interventions for the Utsjoki Lab. Making storytelling videos to give essential information to visitors – for example, different aspects of the traditional and modern Sámi culture, some guidelines regarding how to behave in the destination – was chosen as and believed to be the most practical and feasible intervention to be further developed in the Lab.

Paikallinen kulttuuri kiinnostaa matkailijoita Utsjoella – heinäkuussa toteutetun matkailijakyselyn tuloksia

Deja un comentario / Utsjoki, Utsjoki fi / Por

SmartCulTour-hanke selvitti heinäkuussa Utsjoella matkailijoiden matkustustottumuksia sekä kysyntää kulttuuripalveluille matkan aikana.

Utsjoella tehty kävijäkysely oli pienimuotoinen, mutta toi esiin matkailijoiden toiveita kulttuurimatkailuun liittyen. Kyselyä suunniteltiin yhdessä paikallisten kanssa, ja he esittivät näkemyksiään koskien matkailun tämänhetkistä tilannetta Utsjoella. Heinäkuu on perinteisesti ollut Utsjoen matkailun sesonkiaikaa, mutta kesä 2021 oli erilainen lohen kalastuksen rajoituksista sekä koronapandemiasta johtuen. Matkailualan yrittäjien mukaan matkailijoita on kuitenkin ollut yllättävän paljon ja määrät ovat liikkuneet miltei samoissa lukemissa kuin edellisvuosina.

Kävijäkyselyyn vastasi yhteensä 12 matkailijaa, joista kahdeksan oli miehiä ja neljä naisia. Vastaajat olivat pääasiassa 9.7. järjestetyn Utsjoen Lumo -tapahtuman osallistujia, lukuun ottamatta kolmea vastaajista, jotka vastasivat kyselyyn tapahtuman ulkopuolella. Tapahtuma piti sisällään muun muassa musiikki- ja teatteriesityksiä. Vastaajat olivat iältään 28–60-vuotiaita. Lukuun ottamatta yhtä kiinalaismatkailijaa, kaikki vastaajat olivat suomalaisia. Vastaajat matkustivat joko perheen, ystävien tai kumppanin kanssa. Osalle vastaajista Utsjoki oli matkan lopullinen kohde, kun taas osa matkasi Utsjoelta vielä Norjaan tai muualle Suomeen.

Paikallinen kulttuuri, elinkeinot ja luonto kiinnostavat Utsjoelle tulevia matkailijoita

Kyselyssä kysyttiin kulttuuritarjonnan merkitystä matkailijoille matkakohteessa. Yksi vastaajista piti kulttuuritarjontaa erittäin tärkeänä, viisi tärkeänä ja viisi keskimäärin tärkeänä matkakohteessa. Kuuden vastaajan mukaan kulttuuri oli osasyy matkustaa Utsjoelle. Kulttuuri, josta vastaajat ovat kiinnostuneita on paikallinen ruoka, perinteinen saamelainen musiikki, käsityöt, Utsjoen Lumo-festivaalitapahtuma, kalastus, urheilu, paikallinen arki ja saamelaiskulttuuri yleisimminkin. Kuusi vastaajista ei pitänyt kulttuuria isona osana matkaansa. Utsjoki onkin ollut ennen muuta kalastus- ja luontomatkailukohde.

Matkailijat olivat pääsääntöisesti kiinnostuneita tietämään enemmän Utsjoesta sekä Utsjoen paikallisesta kulttuurista, kun taas neljä vastaajista ei ollut kiinnostunut tietämään lisää. Vastaajat olivat erityisen kiinnostuneita saamaan tietoa majoituspalveluista, kalastuksesta, paikallisista elinkeinoista, arkielämästä, saamelaiskulttuurista ja perinteistä. Luonto, näköalapaikat, puhtaus, porot, Tenojoki, lohi, maisemat, tunturit, vaellus, sijainti, Norjan läheisyys, kulttuuri ja Utsjoen historia, paikallinen ruoka ja tapahtumat ovat valttikortteja, joita Utsjoki voisi hyödyntää enemmän matkailumarkkinoinnissaan.

Koronapandemian vaikutus matkustustottumuksiin

Puolet vastaajista mainitsi matkustustottumustensa muuttuneen koronapandemian myötä, ja kotimaan matkailu on suosiossa tällä hetkellä. Myös pienemmät kohteet kiinnostavat enemmän kuin aiemmin. Yksi vastaajista mainitsi, että tämä oli ensimmäinen kerta, kun he matkustavat Lappiin, aiemmin on matkustettu ulkomaille. Osa vastaajista mainitsi matkustaneensa myös aiemmin Suomessa, mutta nyt Suomi ja Suomen luonto kiinnostavat erityisen paljon. Yksi vastaajista mainitsi koronan myötä tekevänsä vaellusretkiä, ottaneensa etäisyyttä ihmisiin sekä tukevansa enemmän paikallisia ostamalla tuotteita ja palveluita paikallisilta. Kahden vastaajan matkustustottumukset eivät ole muuttuneet koronapandemian aikana. Kaikkien vastaajien mukaan Utsjoki on turvallinen matkakohde.

Luonto ja kulttuuri kulkevat käsi kädessä

Kaunis luonto, Teno-joki ja Norjan läheisyys ovat Utsjoen suurimpia matkailuvaltteja. Kehittämisen varaa mainittiin olevan palvelujen tarjonnassa sekä Internetyhteyksissä. Kulttuuri, erityisesti paikalliseen arkeen ja saamelaiskulttuuriin tutustuminen, kiinnostaa kyselyyn vastanneita matkailijoita. Vaikka kaikki vastaajista eivät nähneet kulttuurilla suurta roolia matkan aikana, luontoa ja kulttuuria voidaan silti tarkastella yhdessä ja luontopalveluja pitää osana kulttuuria, sillä saamelaisen luontokäsityksen mukaan luonto ja kulttuuri ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa.

Luonnon ja kulttuurin yhteenkietoutumisen esiintuominen voisi olla yksi keino vastata Utsjoella vierailevien kulttuurimatkailijoiden tarpeisiin. Koronapandemian vuoksi suomalaiset matkailijat ovat matkustaneet viime aikoina lähinnä Suomessa, ja Utsjoki houkutteleekin nyt erityyppisiä matkailijoita verrattuna edellisiin kesiin, jolloin matkailu on pääasiassa keskittynyt kalastusmatkailuun.

SmartCulTour-hankkeen tavoitteena on tukea kestävää kulttuurimatkailun kehittämistä Euroopan eri alueilla keskittyen niin pienempiin kyläyhteisöihin kuin suurempiin kaupunkiympäristöihin. Hankkeen partnereina toimii useita Euroopan yliopistoja, alueellisia säätiöitä sekä UNESCO. Suomesta mukana hankkeessa ovat Lapin yliopisto ja Utsjoen kunta.

Deliverable 7.1 – Set of service design and art-based methods for co-design and stakeholder work in cultural tourism

Deja un comentario / General / Por

The SmartCulTour project seeks to support ‘regional development in European regions, with special attention to rural peripheries and the urban fringe, through sustainable cultural tourism’. This aim will be reached through several objectives, with an ultimate goal of improving inclusiveness and resilience for cultural tourism change in the European regions that possess tangible and intangible cultural assets, in particular rural regions and cities. In line with the fifth objective – ‘Develop innovative methods to support community-led cultural tourism initiatives’ and the sixth objective – ‘Local experimentation in Living Labs and construction of a Toolkit and Manual regarding the successful implementation of cultural tourism interventions’, Work Package 7 has been designed to engage with diverse stakeholders in the development of sustainable cultural tourism using participatory methodologies.

The first output of this work package (Deliverable 7.1) is a Manual, which is now available on the SmartCulTour website,  that consists of a set of service design and art-based tools/methods for cultural tourism stakeholder consultation and engagement will be developed in collaboration with the Labs.

The Manual presented by D7.1 is one building block of a system of instruments within WP7, along with the SmartCulTour Game, the SmartCulTour Toolkit, and the Strategic Roadmap, which will be developed in the next stages under WP7, constantly evolving to keep pace with the Labs’ needs throughout the lifecycle of the SmartCulTour project. The Manual provides 12 service design and art-based tools/methods for co-design and stakeholder work in cultural tourism. The methods included in the Manual will be adopted and further developed in collaboration with the Labs, while the Manual itself can also serve as a valuable tool for the organisation and facilitation of community workshops in general.

Taking into consideration the impact of the COVID-19 pandemic, the Manual is designed to support the use of the tools/methods in both physical and virtual environments. Each method is described according to 12 topics: (1) Underlying idea of the techniques; (2) Situations in which the tool can best be used; (3) Expected output; (4) Guidelines for using the method; (5) Recommended settings in terms of facilitators, participants, and duration; (6) A link to a virtual template (where possible); (7) Materials needed for in-person use of the method; (8) Links with other tools/methods, either as input or as output; (9) Lessons learned from earlier applications of the method; (10) Suggested next steps to complete; (11) Inclusion guide for use of the tool with participants with disabilities; and (12) Reading references.

The Manual is intended to provide relevant stakeholders with a useful set of tools/methods to choose from when developing sustainable cultural tourism in diverse contexts. However, it is worth noting that the Manual is not a one-size-fits-all solution. Audiences are encouraged to adopt it proactively, adapt it creatively, and eventually make it fit to local specificities.

Visitor survey in Utsjoki during an event week

Deja un comentario / General, Utsjoki / Por

The University of Lapland took part in Utsjoen Lumo event on the 9th of July at Onnelantörmä in Utsjoki. The event included live music shows, theatre shows, one author interview, and Sámi handicrafts and local food for sale. The event was part of the Utsjoen Lumo theme week 5.–11.7.2021, which included several cultural activities during the week. While participating in the cultural events, the University of Lapland conducted a visitor survey for the tourists who were visiting Utsjoki.

The purpose of the visitor survey was to gather insights from tourists for cultural tourism development in Utsjoki. The survey included among others questions of tourist’s purposes of their trip, expectations for cultural attractions, and ideas for cultural tourism development. The impact of COVID-19 on personal traveling habits was also inquired. The timing for this survey was ideal since it is traditionally the high season in tourism in Utsjoki. Salmon fishing is one of the major reasons for tourists to come in Utsjoki, but for this summer the salmon fishing in Teno river is restricted. Surprisingly there has been the same amount of tourists as previous years according to tourism entrepreneurs.

Although the visitor survey was small scale, the contents of it were insightful and useful. Utsjoki’s beautiful nature is often the main reason for traveling to Utsjoki according to the survey results. The cultural offer, in general, was seen important as well in a destination. More information for tourists should be gathered in an easily accessible place. The survey was also offered for holiday villages to distribute for their customers.